Entäs sitten, kun melkein jokainen päivä tuntuu siltä että osa maailmaa kaatuu päälle
kun tuntuu että astuu koko ajan liukkaalle jäälle
kun tuntuu että osa maailmaa sinut torjuu
usko omaan itseesi ja tekemiseesi horjuu?
entäs sitten, kun ei halua
jos voisi vain peiton alle takaisin valua
entäs sitten, kun ei huvita koko ajan hymyillä
jos vain voisi, niin piilossa koko päivän lymyillä
entäs sitten, kun ei ole koko hommassa mitään iloa
ajatuskin lisää pahaa oloa monta kiloa
entäs sitten, kun ei tunne kuuluvansa joukkoon
ahdistaa, masentaa tuntee joutuneensa loukkoon
voiko tästä olotilasta jotenkin päästä eroon
voisko joku sen mulle kertoo?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti