Olen nainen, muodoiltani vajavainen
Puuttuu edestä, puuttuu takaa
Eikä ajatuskaan ole aina vakaa
Olen kuitenkin nainen, kokonainen
Olen ystävä ja vaimo, en ole koskaan ollut kaino
Vaikka mieli on nuori, samaa ei enää sano ulkokuori
Vaikka muotoja uupuu, se vähäinenkin maata kohti valuu
Yksi asia ei muutu, vaan se pysyy
Hermoja se kyllä välillä kysyy
Olen äiti, sitä olen iäti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti